Etusivu/Historiaa

Historiaa

Kansallinen veteraanipäivä

Kansallista veteraanipäivää vetetään vuosittain huhtikuun 27. päivänä Suomen sotaveteraanien kunniaksi ja muistoksi  sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Huhtikuun 27. päivä on Lapin sodan päättymispäivä.

Kansallinen veteraanipäivä syntyi 1980-luvun ilmapiirissä, jolloin veteraania ei vielä kaikissa piireissä mielletty kunniakansalaiseksi. Vuosien työn jälkeen yhdessä muun muassa Sotainvalidien Veljesliiton, Suomen Sotaveteraaaniliiton, Rintamamiesveteraanien liiton sekä Rintamanaisten liiton johdolla Huhtikuun 30. päivänä vuonna 1986 valtioneuvosto nimesi huhtikuun 27. päivän kansalliseksi veteranipäiväksi "maamme rintamaveteraanien ja sotainvalidien arvostuksen lisäämiseksi". Kansallisen veteraanipäivän viettäminen aloitettiin seuraavana vuonna 1987.

 

Pääjuhla Lappeenrannassa 1996

Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla järjestetään Lappeenrannassa toista kertaa. Edellisen kerran juhla järjestettiin vuonna 1996, jolloin kaksipäiväinen juhla koostui muun muassa Rakuunatalli-raviontolassa järjestetystä veljesillasta ja jäähallissa järjestetystä pääjuhlasta, jonka ohjelmassa oli Rakuunasoittokunnan musiikin lisäksi veteraani- sekä lapsikuorojen esityksiä.

Teemana oli Sotiemme Veteraanit – Uutterat jälleenrakentajat. Teemalla silloinen työryhmä halusi viestittää, miten "sotiemme veteraanit turvasivat ensin itsenäityytemme ja rauhan tultua jatkoivat työtä osallistumalla sodan vaurioiden korjaamiseen ja jälleenrakentamiseen" Vieraslistalta löytyivät silloin muun muassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaari, silloinen pääministeri Paavo Lipponen ja eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen.

Veteraaneille järjestettiin myös paikallisia bussikiertueita ja bunkkerikierroksia. Rakuunamäen keskuskenttä puolestaan nimettiin juhlan yhteydessä Adolf Ehrnroothin aukioksi kenraali Adolf Ehrnroothin kunniaksi.