Kansallista veteraanipäivää vetetään vuosittain huhtikuun 27. päivänä Suomen sotaveteraanien kunniaksi ja muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Huhtikuun 27. päivä on Lapin sodan päättymispäivä.
Kansallinen veteraanipäivä syntyi 1980-luvun ilmapiirissä, jolloin veteraania ei vielä kaikissa piireissä mielletty kunniakansalaiseksi. Vuosien työn jälkeen yhdessä muun muassa Sotainvalidien Veljesliiton, Suomen Sotaveteraaaniliiton, Rintamamiesveteraanien liiton sekä Rintamanaisten liiton johdolla Huhtikuun 30. päivänä vuonna 1986 valtioneuvosto nimesi huhtikuun 27. päivän kansalliseksi veteranipäiväksi "maamme rintamaveteraanien ja sotainvalidien arvostuksen lisäämiseksi". Kansallisen veteraanipäivän viettäminen aloitettiin seuraavana vuonna 1987.
Pääjuhla Lappeenrannassa 1996
Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla järjestetään Lappeenrannassa nyt toista kertaa. Edellisen kerran juhla järjestettiin vuonna 1996.
Kaksipäiväinen juhla alkoi perjantaina 26.4.1996 Lappeen kirkossa järjestetyssä ekumeenisessa kirkkoillassa, jossa Apulaispiispa Ambrosius ja kenttäpiispa Hannu Niskanen puhuivat satapäiselle yleisölle. Kirkkoillan musiikista vastasivat Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kirkkokuoro, Lappeenrannan seudun veteraanikuoro sekä Lappeenrannan seurakuntien soittokunta.
Samana iltana Rakuunatalli-ravintolassa järjestettiin ohjelmallinen veljesilta, jonka aikana perinteisiin pukuihin sonnustautunut Rakuunasoittokunta huolehti musiikista ja vastasi lopulta tanssinkin tahdeista. Läsnä Rakuunatalli-ravintolassa oli lähes 800 juhlavierasta. Lappeenrannassa silloin sijainnut Maanpuolustusopisto auttoi veljesillan järjestelyissä ja sen rakuunaeskadroonien miehet uurastivat pitkälle yöhän oppaina ja järjestelytehtävissä.
Kansallinen veteraanipäivä 27.4.1996 aloitettiin Lappeenrannan keskustan sankarihautausmaalla seppeleenlaskuilla ja Äiti Karjala -patsaalla nähtiin suuri veteraani- ja muiden maanpuolustusjärjestöjen lippulinna. Sankarihautausmaalta siirryttiin Lappeenrannan jäähallissa järjestetyn luterilaisen jumalanpalvelukseen, jonka jälkeen juhlakansaa odotti ulkona kenttäateria - hernekeittoa ja karjalanpiirakoita. Hyvissä ajoin ennen itse pääjuhlan alkua myös tasavallan presidentti Martti Ahtisaarikin saapui paikalle ruokailemaan ja keskustelemaan paikallisten veteraanien kanssa.
Pääjuhlassa noin 4000 vierasta pakkautui Lappeenrannan jäähalliin, jossa se pääsi kuulemaan Uuno Klamin ""Karjalaisen rapsodian", eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen juhlapuheen, sekä muun muassa puolustusvoimien komentajan kenraali Gustav Hägglundin vaikuttavan tervehdyksen, jossa hän kiitti veteraaneja pohjan luomisesta nykyiselle vahvalle maanpuolustushengelle ja -tahdolle. Musiikkiohjelmassa huomio kiintyi Alakylän koulun musiikkiluokkien kuoroon, jonka värikäs esitys antoi nuorekkaan väriläiskän tilaisuuteen.
Teemana vuonna 1996 toimi Sotiemme Veteraanit – Uutterat jälleenrakentajat. Teemalla silloinen työryhmä halusi viestittää, miten "sotiemme veteraanit turvasivat ensin itsenäisyytemme ja rauhan tultua jatkoivat työtä osallistumalla sodan vaurioiden korjaamiseen ja jälleenrakentamiseen" Vieraslistalta löytyivät silloin muun muassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaari, silloinen pääministeri Paavo Lipponen ja eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen.
Veteraaneille järjestettiin myös paikallisia bussikiertueita ja bunkkerikierroksia. Rakuunamäen keskuskenttä puolestaan nimettiin juhlan yhteydessä Adolf Ehrnroothin aukioksi kenraali Adolf Ehrnroothin kunniaksi.