Etusivu/Meillä tapahtuu/Ajankohtaista/Lappeenrannan kaupunginorkesterin Barokkia-konsertissa to 29.9. kuullaan läpileikkaus barokin mestareilta
23.9.2022

Lappeenrannan kaupunginorkesterin Barokkia-konsertissa to 29.9. kuullaan läpileikkaus barokin mestareilta

Lappeenrannan kaupunginorkesterin Barokkia-konsertissa torstaina 29.9.2022 klo 19 Lappeen Marian kirkossa kuullaan läpileikkaus barokin mestareilta. Ohjelmassa kuullaan Jean-Philippe Rameaun alkusoitto oopperasta Zaïs, Arcangelo Corellin Concerto grosso op. 6 nro 7 D, Antonio Vivaldin Konsertto neljälle viululle ja orkesterille sekä J.S. Bachin Orkesterisarja nro 3 D. Konsertin johtaa Erkki Lasonpalo.

Barokkia – barokin aikakauden musiikillisia kuvia

”Venetsia on vankiloitten labyrintti. Nunnat suljetaan luostariin, orpotytöt ospedaleen, juutalaiset ghettoon ja kurtisaanit omille alueilleen Castellettoon tai Ca’Rampaniin. Yhdet ovat liian puhtaita kulkeakseen kaduilla, toiset liian viattomia, kolmannet liian viekkaita, neljännet liian riettaita.” (Katkelma Eero Hämeenniemen kirjasta Kulkija Venetsiassa, 2022)

Barokin aikakausi alkoi noin vuoden 1600 paikkeilla Roomassa Italiassa ja levisi sieltä lähes koko Eurooppaan ja Amerikan mantereelle. Barokki-termiä puolestaan käytettiin ensi kertaa 1700-luvun puolivälissä, kun puhuttiin ylettömästä liioittelusta arkkitehtuurin ja musiikin yhteydessä. Konsertin säveltäjistä jokainen edustaa päätyylissään barokkia, mutta erottuen toisistaan hyvin persoonallisesti kulttuuri- ja vaikutuspiireistään värittyneellä sävelkielellään. Musiikkimatkalla barokin sävelin kuljetaan Venetsiasta Roomaan Pariisista Leipzigiin.

Konsertissa kuultava Zaïs on Jean-Philippe Rameaun ooppera Louis de Cahusacin librettoon ja se sai ensi-iltansa 29. helmikuuta 1748 Pariisin oopperassa. Ooppera on nelinäytöksinen herooinen pastoraali. Erityisen merkittävä on alkusoitto, joka kuvaa neljän elementin syntymistä kaaoksesta. Alkusoitto on kunnianosoitus Jean-Féry Rebelin baletille Les élémens.

Kaksitoista concerto grossoa -kokoelman op. 6 Arcangelo Corelli sävelsi luultavasti 1680-luvulla, mutta ne julkaistiin vasta vuonna 1714. Niiden rakenne noudattelee konserttoryhmää 1. viulu, 2. viulu ja sello sekä ripieno-jouset continuo-cembalolla. Ne julkaistiin vuosikymmeniä myöhemmin, kun italialaiset säveltäjät olivat jo siirtyneet suosimaan Vivaldiin liittyvää ritornello-konserttomuotoa.

Il prete rosso, punatukkainen pappi, säveltäjä ja kirkonmies Antonio Vivaldi opetti viulunsoittoa vuosina 1703–40 Venetsian Ospedale della Pietà -hoitokodissa, joka oli orpojen yhdistetty lastenkoti ja musiikkioppilaitos. Vivaldin 1700-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä säveltämät viulukonsertot ja -sonaatit tulivat tunnetuiksi muualla Euroopassa julkaistujen nuottien ansiosta. Hänen musiikkiaan levisi paljolti myös käsikirjoitusten muodossa.

Vivaldin johtama orpojen tyttöjen koti herätti myös laajalti ihmetystä. Tyttöjen soitto ja laulutaito kiiri eri puolille ja sai monia erilaisia aikalaiskuvailuja:

 “Venetsiassa on luostareita, joissa naiset soittavat urkuja ja muita soittimia sekä laulavat niin ihanasti, ettei missään muualla maailmassa voi löytää niin suloista ja sopusointuista laulua. Senpä vuoksi väkeä tulee kaikkialta Venetsiaan toiveenaan virkistäytyä näiden enkelimäisten laulujen avulla. Joka sunnuntai ja pyhäpäivä näiden hoitokotien kappeleissa on musiikkiesityksiä, laulettuja ja soitettuja, nuorten tyttöjen esityksiä; heidät on sijoitettu kuoroaitioihin ja piilotettu näkyviltä rautasäleiköiden avulla. Heillä on opettajana eunukki, joka säveltää myös musiikin. Heidän esityksensä ovat yllättävän hyviä ja heidän joukossaan on monia erinomaisia laulajia.

Vivaldi matkusti eri puolilla Italiaa ja sen lähialueita, milloin oopperoittensa keskiössä milloin konserttojensa siivillä. Konsertto 4 viululle ja orkesterille on kokoelmasta L´estro harmonico, harmoninen inspiraatio.

Johann Sebastian Bachin neljä orkesterisarjaa on vuosilta 1724–31. Ajan oloon saksalaiset barokkisäveltäjät sävelsivät orkesterisarjoja valtavia määriä ranskalaistuneiden työnantajiensa mieliksi. Koska käsikirjoitusaineistoa on niukasti saatavilla, orkesterisarjojen kronologista järjestystä on mahdotonta selvittää. Ensimmäisen ja neljännen sarjan epäillään kuitenkin olevan ajalta, jolloin Bach toimi kapellimestarina Köthenissä ja 2. ja 3. sarjan ajalta, jolloin Bach johti collegium musicumia Leipzigissä. Bachin esikuvana oli kollegan Georg Philip Telemannin orkesterisarjat. Bachin orkesterisarjoista kuitenkin puuttuu barokkisarjan perusosista allemande, eli saksalainen, mikä onkin korvattu ranskalaisilla Galanterien-osilla  gavotti, menuetti ja bourrée. Orkesterisarjan nro 3 tunnetuin osa ajattomuudessa henkivä Air.

Lpr Orkesteri Erkki Lasonpalo 5187.jpg

Barokkia

to 29.9.2022 Lappeen Marian kirkko klo 19
Leader Erkki Lasonpalo, viulu

Ohjelma:

Jean-Philippe Rameau: Zaïs ooppera-alkusoitto
Arcangelo Corelli: Concerto grosso op. 6 nro 7 D-duuri
Antonio Vivaldi: Konsertto 4 viululle ja orkesterille op.3. nro 1 D-duuri 
Johann Sebastian Bach: Orkesterisarja nro 3 D-duuri

Liput ennakkoon 20 €, ovelta 25 €. Ovella ei alennuksia.

Lisätiedot:

Milko Vesalainen
Intendentti – Lappeenrannan kaupunginorkesteri
puh. 040 547 8706
milko.vesalainen@lappeenranta.fi